VIRTAIN KOKOOMUS RY

Kokoomustupa

Vuoden 2017 kuntavaalien aikaista toimintaa Virtain Kokoomuksessa:

Kuntavaalien (v. 2016) toimintakeskukseksi Virtain Kokoomus vuokrasi liikehuoneiston mistä tuli Kokoomustupa.
Vaalityötä tehtiin ahkerasti ja saimme mielenkiintoisia vieraita tuvalle.
Alla kooste teemailloista.
Tekstit ja kuvat: Eira Siltanen.

*********************************************************************************

Paula Risikko ilahtui yllätysballadista

Ministeri: Tulevaisuuden kunnan tehtävät on helppo määritellä.
Jatkossa niihin kuuluu kaikki se mikä nykyäänkin, mutta ilman sosiaali- ja terveyspalveluja.
 

Sisäministeri Paula Risikko piipahti Virroilla 27.2.2017 paikallisen Kokoomuksen kutsumana. Ministeri ilahtui silminnähtävästi hänet yllättäneestä kauniista balladista. 

Kun ministeri paikallisine seurueineen saapui kahvitilaisuudesta valtuustosalin aulaan, virtolainen trubaduuri Veli-Pekka Puhakka kitaroineen lauloi ?Niin minä neitonen sinulle laulan, kuin omalle kullalleni?? 

Risikko oli tyylikäs meloninpunaisessa jakkupuvussaan ja osoittautui huumorintajuiseksi pohjalaisnaiseksi aloittaessaan esiintymisensä muutamalla vitsillä höystettynä.

Aluksi hän selvitti lyhyesti, mitkä alueet kuuluvat sisäministerin alaisuuteen. Sisäministeri on Suomen sisäministeriön päällikkö ja käsittelee hallituksen työnjaon mukaan poliisiapelastustointarajojen vartiointia ja maahanmuuttoa koskevat asiat.

- Sisäministerin tehtäviin kuuluvat kansainväliset asiat sekä virkanimitys- ja henkilöstöasiat. Ministeri johtaa myös taloussuunnittelua ja talousarvioiden sekä muiden yhteisten asioiden valmistelua omalla toimialallaan. 

Nuorten syrjäytyminen tärkein haaste 

Sisäministeriön ajankohtaisia asioita valottaessaan ministeri mainitsi suurimpana uhkana syrjäytymisen. Hän kuvasi sitä sisäisen turvallisuuden suurimmaksi turvallisuusuhkaksi ja tärkeimmäksi haasteeksi.

- Kun nuori syrjäytyy, vaarana on radikalisoituminen. Syyriaan on meiltä lähtenyt vierastaistelijoiksi nuoria, jotka ovat kokeneet, ettei heitä arvosteta eikä kuulla Suomessa. Ääriliikkeisiin lähteminen on huono asia niin yksilölle kuin koko yhteiskunnallekin. Supon mukaan Suomi ei ole terrori-iskujen ykköskohde, mutta emme myös voi elää siinä uskossa, ettei meillä koskaan mitään tapahtuisi, Paula Risikko kertoi.

Paljon puhuttavat soteasiat olivat keskiössä myös sisäministeri Risikon kuntavierailulla. Virtain kaupungin terveiset Risikolle sisälsivät viestin, että maakuntauudistuksen myötä tulee turvata kaikille sote-toimijoille samat toimintamahdollisuudet ? omistuspohjasta riippumatta. Se edistäisi valinnanvapauden toteutumista, kuten myös kilpailua ja markkinointia.

Henkilökohtaisesti ministeri sanoi kannattavansa Virtain ajatusta siitä, että kunnat voisivat olla sotessa mukana yhtiönä.

- Valtakunnan tasolla on kuitenkin päätetty, että niin ei voi olla. Kehotan teitä kuitenkin lausumaan oman toiveenne. Niihin perehdytään tarkemmin, kunhan lausunnot valinnanvapausmallista saadaan. 

Myös kuntalainen mukaan päätöksentekoon

 Paula Risikko sanoi, että kunnat huolehtivat tulevaisuudessakin laaja-alaisesti asukkaidensa hyvinvoinnista, sujuvasta arjesta ja turvallisesta ympäristöstä sekä alueensa elinvoimaisuudesta. Tehtäviin tulevat myös kuulumaan edelleen varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus, kirjasto- ja kulttuuritoimi sekä nuoriso- ja vapaa-aikapalvelut. Menestyvä kunta toimii aktiivisesti kaikilla näillä osa-alueilla. 

- Myös paikallinen elinkeinopolitiikka, työllisyyden hoito, alueiden käytön suunnittelu ja asuminen sekä turvallisuuden kehittäminen ja ylläpito kuuluvat edelleen kuntien tehtäviin, Risikko listasi. 

Hänen mukaansa kuntien rooli paikallisdemokratian ytimenä korostuu, kun sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy maakunnille vuoden 2019 alusta.   

- Kunta on yhteisöllisyyden kehto ja paikka, jossa kuntalaisen tulee voida osallistua päätöksentekoon. Keinoja ja foorumeita niiden toteutumiseksi kannattaa kehittää, ministeri kannusti. 

Hänen mukaansa kunta on hyvinvointiyhteiskunnan perusyksikkö jatkossakin. Mutta pysyäkseen mukana toimintaympäristön vauhdikkaassa ja jatkuvassa muutoksessa, tarvitaan ennakointi- ja yhteistyökykyisiä sekä ratkaisukeskeisiä päättäjiä. 

-  Menestystekijä tulee olemaan kyky ennakoida, uudistua ja tehdä yhteistyötä. Tätä kykyä tarvitaan päättäjiltä ennen kaikkea nyt, kun maakuntahallintoa rakennetaan, Paula Risikko muistutti. 

Teksti: Eira Siltanen

 
Sisäministeri Paula Risikko vieraili Virtain kaupungin
valtuustosalissa Virtain Kokoomuksen kutsusta.
 
Kuva: Eira Siltanen

 

 

****************************************************************************

KOKOOMUSTUVAN KUULUMISIA/ Rullaa sivua alaspäin, niin näet aikajärjestyksessä juttuja tapaamisista.


Terveiset Kokoomustuvalta (1)

Vaalitupa avattiin iloisissa tunnelmissa

Kokoomustuvan avajaisten valtakunnan tason vieraana oli
kansanedustaja Harri Jaskari (vas.).

Tilaisuutta isännöi vaalipäällikkö Pentti Vaara.
Kuva: Eira Siltanen.

Kokoomustuvan avajaiset on pidetty ja pullakahvit juotu, joten unelma paikasta, jossa voidaan kokoontua keskustelemaan virtolaisia askarruttavista asioista, on nyt totta!

Ovi kävi tiuhaan tahtiin, kun vieraita tuli ja meni. Tupaväeksi nimetty kokoontumistilan puunannut ja kalustanut talkoojoukko - parisenkymmentä innokasta kokoomuslaista, olivat kaikki paikalla. Valtakunnan tason edustajaksi saapui Kurjenkylän poika, kansanedustaja Harri Jaskari, joka kertoi käyneensä tervehtimässä myös vanhempiaan.

Ensi töikseen kunniavieras avasi Tuvan virallisesti sytyttämällä ikkunalle valot - lähestyvien kuntavaalien kunniaksi.

Harrin vierailun aikana käytiin välillä värikästäkin keskustelua, kun hän antoi virtolaisille räätälöityjä neuvoja ja pohdinnan aiheita lähitulevaisuudessa eteen tulevista asioista.

Sosiaali- ja terveyspuolta ajatellen hän kehotti miettimään, minkälaisia tiloja Virroilta löytyy tietyille yksityisille toimijoille, joita Sote tarvitsee ja tuo mukanaan.

-Ei pidä jäädä lepäämään, vaan on seurattava kokoa ajan, mitä maakunnassa tapahtuu, ettei kaikki mene vain suuriin keskuksiin, Jaskari painotti.

Koulu eri kuin ennen

Virroilla kuumana käyvään koulukeskusteluun Harrilla oli myös vinkki. Hän ehdotti, että Virroille tehtäisiin aivan uusi, enemmän digitaalinen koulu.

-Sellainen pilottikoulu, joka yllättäisi kaikki! Esimerkiksi lukio, jossa opiskellaan kahdeksaa kieltä!
Ajatus on aivan eri kuin tähän asti. Kääntäkää negatiivisuus toiseen suuntaan!

Jaskarin mielestä Kokoomus ?voisi alkaa vääntää? Virroilla siihen suuntaan, että tehdäänkin uusi tulevaisuuden koulu, joka ei ole enää pelkkä rakennus.

Hän viittasi muun muassa syksyllä 2017 koko maailman käyttöön tulevaan HundrED -hankkeeseen, jonka tarkoituksena on luoda maailman suurin opettamiseen liittyvä tietokanta, kirja ja dokumenttielokuva.

Hankkeen luova johtaja Saku Tuominen on todennut, että ?digitalisaation ydin ei ole se, että hankitaan tuhansia tabletteja johonkin kuntaan, vaan se, miten opetusta kehitetään koko ajan toimivampaan ja innostavampaan suuntaan.?

Tuomisen mukaan keskustelu koulujen digitalisaatiosta on Suomessa pinnallista ja mustavalkoista. Hänen mukaansa keskustelussa pitäisi aina lähteä siitä, miten parannetaan lasten oppimista.
(Googlaa: Saku Tuominen HundrED)

Myös Harri Jaskari uskoo, että kouluista löytyy todella paljon luovia ratkaisuja uudenlaiseen opiskeluun, jossa myös opettajan persoona on entistä tärkeämpi.

-Minkä takia Pokemonista tuli hiljattain niin suosittu, kokoomusedustaja muistutti.

Harri Jaskarin seuraava neuvo kokoomusväelle koski Ylä-Pirkanmaalle suunnitellun teknisen turpeen tehtaan rakentamista. Hänen mielestään tehdas voitaisiin rakentaa juuri Virroille.

-Pointtini Kokoomuksen perusryhmälle olisi, että Virroilta mentäisiin keskustelemaan asiasta VAPON johdon kanssa, kansanedustaja neuvoi.

Vuoropuhelu muuttui väliin jopa kiivaaksi, kun Jaskarin vinkeissä sivuttiin myös aihetta ?tuulivoimaa vai ei? sekä seuraavana päivänä tullutta ministeri Anne Bernerin liikennepoliittista esitystä.

Jaskari kehotti miettimään kokonaisuutta, kun esitys tulee.

-Toivon, että Virroilla katsottaisiin uudella silmällä monia asioita. Toivon myös, että mahdollisimman moni kävisi äänestämässä.

Tavataan turuilla ja toreilla

Virtain Kokoomuksen kuntavaalipäällikkönä toimivan Pentti Vaaran mukaan Kokoomustuvan kalustaminen on ollut omintakeista ja yhdessä tekemistä iloisella mielellä.

-Sen näkee ja aistii. Tavoitteenamme on menestyä vaaleissa. Onnistunut ehdokashankinta on menestyksen lähtökohta. Ehdokkaiden hankinta on nyt kiivaimmillaan, aikaa on helmikuun loppuun. Teidän apunne on todella tarpeen, Vaara vetoaa.

-Menestymiseen tarvitaan myös vaalikauden 2017 - 2021 painotukset, joista Tupaväen poliittinen ryhmä valmistelee luonnokset. Niitä käsitellään Tuvalla lähiaikoina.

 -Meidän tavoitteenamme on jalkautuminen turuille ja toreille menemisen ja tekemisen meiningillä - aina vaalipäivän iltakahdeksaan asti, vaalipäällikkö painottaa.

 Teksti: Eira Siltanen


Tuvan avajaisvieraat viihtyivät paikalla ?pullakahaveeta? nauttien. 
Kuva: Eira Siltanen.

  

Liisa Knaapi (oik.), Auli Arpiainen ja Teemu Kontoniemi ovat Kokoomuksen
kuntavaaliehdokkaina Virroilla.
Kuva: Eira Siltanen

 ********************************************************************************

Terveisiä Kokoomustuvalta (2)

Odotuksia, kysymyksiä ja demokratiaa

Torstai oli toivoa täynnä, kun Virtain kaupunginjohtaja Vesa Haapamäki valotti Kokoomustuvalla oman kaupungin ja koko Pirkanmaan tulevaisuutta, kun Sote- ja maakuntauudistus todella alkaa puremaan.

- On mukava tulla kertomaan, mikä muuttuu vuoteen 2021 mennessä. Mitä sote ja maakuntauudistus sisältävät, ja mitä se tarkoittaa Pirkanmaalla, Vesa Haapamäki totesi. 

- Talousmielessä on hyvä tehdä vähän peilausta, mikä on tulevaisuuden kunta, jos valtion ja hallituksen suunnitelmat toteutuvat.

Haapamäki selvitti, että Maakunta-sote ?prosessin pääaikataulu etenee vauhdilla, sillä hallituksen esitykset Valinnanvapaus-, Maakunta ja Sote ?järjestämisuudistus-, Maakunnan rahoituslain täydennys-, Maakunnasta siirrettäviä tehtäviä koskevien muutosten luovutus- ja Maakunnan rahoituslain täydennyslaista ovat eduskunnan käsittelyssä kevään aikana.

- Lakien on määrä olla hyväksyttynä juhannukseen mennessä, sillä väliaikainen maakuntahallitus alkaa toimia heinäkuun alussa. Ensimmäiset maakuntavaalit pidetään vuonna 2018 yhdessä presidentinvaalien kanssa. Maakuntalaki astuu voimaan vuoden 2019 alussa.

Mitä sote-uudistus tarkoittaa

Vaikka asiasta on jatkuvasti puhuttu, monelle tavalliselle ihmiselle sote on edelleen kysymysmerkki. Valtion ja kuntien tekemässä sote-uudistuksessa muuttuu koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto. Vuoden 2019 alusta vastuu valtion verovaroilla rahoittamien, julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä siirtyy kunnilta 18 maakunnalle.

Sote-uudistuksella pyritään vastaamaan väestön ikääntymisen, nykyistä yksilöllisempien palveluiden tarpeen, yhdenvertaisten palvelujen saamisen, sosiaali- ja terveyspalveluiden tehottomien toimintatapojen ja julkisen sektorin velkaantumisen asettamiin haasteisiin.

Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat toimiva kokonaisuus. Palvelut järjestyvät kunkin tilanteen mukaan ja oikeaan aikaan. Muun muassa lääkäriin pääsee nykyistä nopeammin. Lisäksi palvelujen uskotaan olevan nykyistä yksilöllisempiä ja yhdenvertaisempia.

Myös paljon puheena olleen valinnanvapauden on tarkoitus parantaa palveluihin pääsyä. Asiakas voi itse valita, mistä hankkii sosiaali- ja terveyspalvelut. Hän voi valita maakunnan yhtiön, yksityisen yrityksen tai järjestön valinnanvapauden piiriin kuuluvista palveluista. Asiakasmaksu on kaikissa sama.

Siihen, mikä palvelu on järkevintä valita, asiakas saa neuvoja ja tukea verkkopalvelussa, neuvontapuhelimessa tai kysymällä palveluohjaajalta.

Myös lähipalvelut monipuolistuvat sosiaali- ja terveyspalvelujen toimipisteissä. Käytössä tulee olemaan entistä enemmän muun muassa digitaalisia palveluja. Tarvittaessa voi keskustella etälääkärin tai sosiaalityöntekijän kanssa nettipalvelussa, tilata ajan tai kysyä neuvoa asiakasneuvojalta. Edelleen on mahdollista asioida myös puhelimitse tai kasvokkain.

Myös kotiin tulee tarvittaessa käymään vaikkapa neuvolan perhetyöntekijä. Lisäksi iäkkäät saavat palveluja ja apua kotiin. Hätätilanteessa kotiin saapuu myös ensihoito.

Uusi työnjako ja soten pilarit

Työnjako valtion, maakuntien ja kuntien kesken tulee muuttumaan huomattavasti. Valtion tehtäviin kuuluvat edelleen oikeusvaltion ylläpito ja perusoikeuksien turvaaminen. 

Maakunta 2023 -vision mukaan ?palvelut on sovitettava asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi. Monipuolinen palvelurakenne ja ammattitaitoinen henkilöstö ovat asukkaiden tukena?.

Maakunnat saavat myös turvallisuuden edistämistehtävän osaksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistehtäväkokonaisuutta, luonnon monimuotoisuuden suojelun edistämistehtävän sekä eräitä kemikaalien käsittelyyn liittyviä valvontatehtäviä.

Järjestämisvastuuta koskevaa maakuntalain säännöstä täsmennettiin niin, että maakunta voi, siten kuin laissa säädetään, sopia tehtävänsä järjestämisvastuun siirtämisestä yhdelle tai useammalle kunnalle, jolla maakunnan arvion mukaan on riittävät taloudelliset ja muut voimavarat näiden tehtävien hoitamiseen.

Aiemmasta linjauksesta poiketen koulujen psykologit ja kuraattorit jäävät kuntiin.

Kuntiin jäävät muun muassa paikallinen osallistuminen, osaaminen, liikunta, kulttuuri, nuorisotyö, elinkeinopolitiikka, maankäyttö ja asuminen.

Uuden soten pilareina luetellaan 18 maakunnan muodostamat vahvat järjestäjät, oikeaan aikaan sovitettu oikeanlaisen hoidon ja osaamisen palveluintegraatio, valinnanvapaus ja tuki asiakaslähtöisyydelle, itsemääräämisoikeudelle sekä kilpailun hyödyntämiselle, kustannusten kasvun jarruttaminen (3 miljardin leikkaukset vuoteen 2029 mennessä) sekä arjen digitalisointi, jolloin tieto kulkee ja järjestelmät toimivat yhteen.

Kaupunginjohtaja Vesa Haapamäki totesi, että tällä hetkellä ei voida arvioida yksiselitteisesti yksittäisen kunnan asemaa maakuntalain ja sote-uudistuksen voimaantulon jälkeen.

- Keiturin Sote Oy -sopimus siirtyy kuitenkin maakunnalle osakkeineen, Haapamäki selvitti.

Kuntien veroprosentit laskevat 12,5 prosenttiyksikköä, ja kuntakohtaiset vaikutuslaskelmat näyttävät +/- 100 euroa asukasta kohti.

Kuntien lukumäärään uusi tilanne ei heti vaikuttane. Sen sijaan verkottuminen kunnissa tulee korostumaan. Osaaminen, kulttuuri, vetovoimaisuus, elinkeinoasiat, elinympäristön kehittäminen sekä paikallisen identiteetin ja demokratian edistäminen tulevat olemaan edelleen tärkeitä asioita kunnissa.

Illan mittaan käytiin myös vilkasta vuoropuhelua asioista, ja tilaisuuden päätteeksi kaupunginjohtaja sai myönteistä palautetta selvästä ja mielenkiintoisesta esityksestä.

Teksti: Eira Siltanen


Virtain kaupunginjohtaja Vesa Haapamäki valotti Kokoomustuvalla
Sote- ja maakuntauudistuksen mukana tulevia muutoksia.

Kuva: Eira Siltanen.

**********************************************************************

Terveisiä Kokoomustuvalta (3)

Hyvinvointikertomus on kunnan työväline

Kokoomustuvalla meno jatkuu. Uusia tapahtumia on kalenterissa ja yhä useampi kansalainen näyttää uskaltautuvan mukaan. Virtain, Pirkanmaan ja koko Suomenkin kannalta tärkeitä ja ajankohtaisia asioita on käyty läpi asiantuntijoiden avulla.

Viime viikolla paikalla oli Virtain kaupungin ja Ruoveden kunnan hyvinvointijohtaja Sari Hellsten aiheenaan Hyvinvointistrategian painopisteet 2017 ? 2021.

Monessa asiassa keskustelu meni tulevaan Sote- ja maakuntauudistukseen, mutta Sari Hellsten selvitti myös omaa aluettaan sosiaalitoimen esimiehen näkökulmasta. Myös sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut siirtyvät maakunnille uudistusten tultua voimaan.

Tavallisille kuntalaisille hyvinvointijohtajan tehtävänkuva monelta osin vielä epäselvä, sillä kyseinen Virtain ja Ruoveden muodostaman yhteistoiminta-alueen sosiaalitoimen esimiehen virka on verrattain uusi. Viranhaltija toimii tällä hetkellä myös esittelijänä lautakunnassa sekä johtokunnan jäsenenä.

Hyvinvointijohtajan työ sisältää ammatillista johtamista aikuissosiaalityössä, vanhuspalveluissa, vammaispalveluissa sekä lastensuojelussa.

Sari Hellsten kävi lyhyesti läpi Sote- ja maakuntauudistuksen painopisteet, yhdentymisen, valinnanvapauden, kustannustehokkuuden ja rahoituksen yksinkertaistumisen.

  • Valinnanvapaus sisältää tavallaan myös vastuun ottamisen itsestään, ja terveyspalvelujen yhteensovittamisella haetaan asiakaskeskeisiä kokonaisuuksia. Se tarkoittaa sitä, että joka viikko ei tarvitse asioida eri luukulla.

Valtakunnallisesti sovitetaan yhteen toimia, joilla lisätään ihmisten hyvinvointia, Sari Hellsten totesi. Hän painotti, että vastuu kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveyden edistämisestä säilyy kunnilla, vaikka sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät itsehallintoalueille.

  • Tavoitteena on, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen otetaan huomioon kaikissa päätöksissä ja toimissa. Tehtävä kuuluu kunnille, koska hyvinvointi ja terveys ovat yhteydessä koulutukseen, liikunta-, ruoka- ja kulttuuripalveluihin, kaavoitukseen, liikennejärjestelyihin sekä moniin muihin kuntien hoitamiin tehtäviin.

Palvelujen saatavuutta parannetaan

Kun Sote-palvelut siirtyvät maakunnalle, useissa kunnissa joudutaan organisoimaan tehtävät uudelleen. Lainsäädännön velvoittamana asukkaiden hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä tullaan seuraamaan väestöryhmittäin sekä raportoimaan toimenpiteistä vuosittain valtuustolle.

Kerran valtuustokauden aikana laadittava ?tiivis? hyvinvointikertomus linjaa kunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen painopisteet, tulee olemaan osana kuntatyöskentelyä ja toimimaan hyvinvointipolitiikan suunnittelun, arvioinnin ja raportoinnin työvälineenä.

Sosiaalihuoltolain mukaan palveluja tullaan kehittämään toimenpiteitä uudistamalla. Palvelutoimintamalleja tullaan kehittämään yhdessä henkilöstön kanssa. Tavoitteena on parantaa palvelujen saatavuutta ja asiakaskokemusta, vaikuttavuutta ja tuottavuutta.

Asiakkaaksi tulon vaiheessa hyödynnetään tehokkaasti sähköisiä palveluja, jolloin vapautuu henkilövoimavaroja. Palvelutarve arvioidaan tarvittaessa moniammatillisesti, ja sen avulla tehdään yksi yhteinen hoito- ja palvelusuunnitelma.

Asiakkaan ympärille kootaan tarpeen mukainen palvelukokonaisuus, jossa asioita koordinoi nimetty vastuuhenkilö. Kaikki tarvittavat palvelut on tavoitteena tarjota yhdestä pisteestä. Myös uusia toimintamalleja ja yhteistyökuvioita pyritään rakentamaan, esimerkiksi lastensuojelu ? aikuissosiaalityö ? työparitoiminta.

Sosiaalihuollon asiakkaalle nimetään asiakkuuden ajaksi kelpoisuusvaatimukset täyttävä omatyöntekijä. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai muun asiakkaan omatyöntekijällä täytyy olla sosiaalityöntekijän kelpoisuus.

Myös sosiaaliohjaus on lakisääteinen tuki- ja ohjausmuoto. Se on yksilöiden, perheiden sekä yhteisöjen neuvontaa, ohjausta ja tukea palvelujen käytössä sekä yhteistyötä eri tukimuotojen yhteensovittamisessa.

Rakenteellisella sosiaalityöllä pyritään puolestaan vaikuttamaan elinympäristöön, yhteiskunnan ja palvelujen rakenteisiin sekä muuttamaan ja kehittämään niitä.

Rakenteellisen sosiaalityön yksi keskeinen väline on sosiaalinen raportointi, jonka avulla välitetään sosiaaliseen hyvinvointiin ja ongelmiin liittyvää tietoa ? niin päätöksentekijöille ja kuntalaisille, virkamiehille kuin poliitikoillekin. Tietoa hyödynnetään myös palvelujen kehittämisessä.

Lähivuosien tavoitteista valmiit linjaukset

  • Sote-alueiden tehtäviin tulee myös kuulumaan tuen ja asiantuntemuksen tarjoaminen kunnille hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Kyseessä on ihan uudella tavalla koottava palapeli, mikä on vielä vaiheessa, hyvinvointijohtaja mainitsi.

  • Palat ovat kyllä jo valmiina.

Terveyden edistämisen alueellisen yhteistoiminnan painopisteistä ja lähivuosien tavoitteista ovat Pirkanmaalla linjaukset valmiina. Lasten ja nuorten kohdalla nousevat esiin muun muassa perheiden tukeminen, lasten ja nuorten liikkumisaktiivisuuden lisääminen, ruokatottumuksien parantuminen sekä mielen hyvinvoinnin seuraaminen.

Ikäihmisten elämänhallinnan edistämiseen kuuluvat osallisuuden ja sosiaalisten verkostojen lisäämisen tukeminen, parantunut ravitsemustila sekä toimintakyvyn ja esteettömyyden lisäämisen tukeminen.

Päihteettömän elämäntavan tukemisen tavoitteita ovat muun muassa kulttuurin kehittäminen päihteettömäksi sekä päihteettömyyteen liittyvän viestinnän lisääminen.

Savuttoman terveyden tavoitteisiin kuuluvat muun muassa savuttomien työpaikkojen lisäämisen tukeminen, savuttomuuden hyödyistä kertovan viestinnän lisääminen sekä savuttomuuden edistäminen kouluissa.

Sari Hellsten toteaa, että sosiaali- ja terveyspalveluissa eletään suurta muutosten aikaa myös uuden sosiaalihuoltolain tultua voimaan. Lain toteuttamisessa on kyse enemmänkin palvelurakenteen ja yhteistyön uudistamisesta, kuin täysin uusista tehtävistä.

  • Painopisteen siirtäminen korjaavasta toiminnasta hyvinvoinnin edistämiseen ja varhaiseen tukeen haastaa myös ihmisen itsensä tarkastamaan omaa ajattelutapaansa ja valintojansa, Hellsten sanoo.

Hänen mielestään kannattaisi pohtia vaikkapa asuinpaikkaansa uudelleen. Onko tämä asunto minulle edelleen sopiva? Jaksanko vielä ensi kesänä hoitaa pihamaata ja luoda talvella lumia? Toisaalta, koska asiakkaalla on oikeus sanoa, että ei enää jaksa?

Uuden sosiaalihuoltolain yhtenä päämääränä on riittävien ja laadukkaiden sosiaalipalvelujen saaminen yhdenvertaisin perustein. Laki tulee olla kaikille sama, Sari Hellsten tähdentää.

Uudessa laissa hän pitää myös tärkeänä asiakaslähtöisyyden ja kokonaisvaltaisuuden vahvistamista, kun vastataan asiakkaan tarpeisiin.

  • Aina tulee lähteä liikkeelle asiakkaan tarpeista käsin - ei organisaation näkökulmasta.

Sosiaalihuoltolaki edellyttää myös vahvaa yhteistyötä kaikkien toimijoiden kanssa sekä sosiaalihuollon osaamisen vahvistamista muilla sektoreilla.

Terveyspuun juurissa kuntien kustannukset

Terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvän viestinnän kehittäminen on yksi Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomuksen painopisteistä.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin nimeämä Terveyden edistämisen neuvottelukunta toimii alueellisen terveyden edistämisen koordinaation ohjausryhmänä. Neuvottelukunnan aloitteesta terveys- ja hyvinvointitiedon visualisoinnin suunnittelu ja toteutus annettiin joukolle Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston opiskelijoita.

Terveyspuun tavoite on visualisoinnin avulla herättää sekä kuntalaisten että päätöksentekijöiden kiinnostus laajentaa entisestään tietämystä väestön terveydestä ja hyvinvoinnista sekä siihen vaikuttavista tekijöistä.

Terveyspuu-sivustoon on valittu ilmiöitä, joihin kunta voi omin toimenpitein vaikuttaa.  Terveyspuun oksissa on nuorten-,
ikäihmisten sekä yleistä kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia kuvaavia indikaattoreita. Juuret kuvaavat kustannuksia ja sienet käyntejä.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää terveydenedistämisaktiivisuuteen liittyvää tietoa kuntajohdolta paperisena tai sähköisenä joka toinen vuosi (TEAviisari). Tulosten avulla seurataan, arvioidaan ja kehitetään kuntien terveydenedistämisaktiivisuutta ja sen muutoksia. 

Jälleen ensi huhtikuussa tapahtuvan TEAviisarin avulla tarkastellaan erityisesti kuntajohdon roolia ja merkitystä kunnan kaikkia toimialoja koskevassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä.

Illan juontajana toiminut Pentti Tikkanen heitti lopuksi kysymyksen mahdollisista lautakuntien pilkkomisista, koska ?henkisiä resursseja vapautuu?, kun osa asioista lähtee maakunnan hoitoon.

  • Hallintokuntien uudelleenjärjestämisestä pitäisi varmaan jossakin vaiheessa keskustella, Tikkanen pohdiskeli.

Teksti: Eira Siltanen

 
Virtain ja Ruoveden hyvinvointijohtaja Sari Hellsten sai yleisöltä riemukkaat taputukset, koska hän on asettunut myös asumaan Virroille. Kuva: Eira Siltanen 


Uusi hyvinvointijohtaja Sari ja emerituslääkäri Kalevi Saloranta löysivät helposti yhteistä jutunjuurta. Kuva: Eira Siltanen

****************************************************************************************************

 Terveisiä Kokoomustuvalta (4)

?Kuntaraha on meidän yhteistä rahaa?

Kokoomustuvalla tapahtui taas. Neljän asiantuntijan vierailusta oli vuorossa toiseksi viimeinen, jolloin kuultiin Virroilla hiljattain työnsä aloittaneen tekninen johtaja Raimo Pirhosen ajatuksia niin nykyhetkestä kuin tulevaisuudestakin.

Ennen Virroille tuloaan monissa kansainvälisissä tehtävissä kokemusta hankkinut rakennusinsinööri Raimo Pirhonen toimi viimeksi jätevesialan yritys Vestellin sidosryhmäpäällikkönä. Virroilla hänen alaisenaan on noin 75 työntekijää.

Pirhonen puhui suoria sanoja niin teknisiä palveluja, kuin myös koko toimipaikkaansa sivuavista kehittämistarpeista, joissa hän haluaa uudistaa toimintatapoja siihen suuntaan, mistä on nähnyt saatavan hyviä tuloksia muualla.

Virroilla Raimo Pirhonen sanoo aika pian huomanneensa liikaa piilotettuja intressejä sekä ihmisissä vallitsevan alakuloisuuden.  

- Kun itseltä on kadonnut mielenkiinto, sitä odottaa, että joku toinen tekisi jotakin.
Työntekijän aika menee kalenterisuunnitteluun ja siihen, että koska ollaan lomalla. Myös poliittiset järjestöt tuntuvat olevan täällä sellainen Akilleen kantapää, salailun ilmapiiri on aistittavissa, Pirhonen latasi.

Vakaus ja suunnittelu ovat ne määreet, joiden alle Pirhonen asetti niin rakentamisen, korjausrakentamisen, hankintatoimen kuin kustannushallinnankin. Hän piti myös kattavan viestinnän ottamista käyttöön, niin teknisellä puolella kuin Virtain kaupungilla muutenkin.

Verkostoituminen on tätä päivää

Teknisten palvelujen osaamisalueilla tehdään seudullista yhteistyötä, mikä on joustava keino järjestää osa palveluista tehokkaammin, alentaa kustannuksia ja kasvattaa laatua.

Tämän päivän juttu on myös verkostoituminen. Tiedonvaihto ja tiedonvälitys pitää teknisen johtajan mukaan toimia yrityksien, etujärjestöjen, asiantuntijoiden, oppilaitosten ja yrityshautomoiden kanssa.

Maakuntahallinnon mukanaan tuoma uusi aluekehittämisjärjestelmä edellyttää myös vahvaa eri toimijoiden yhteistyötä ja poikkihallinnollista näkökulmaa. ?Kenelle homma kuuluu? voi olla joko tärkeä lähtökohta tai iso este.

- Osaamisalueilla täytyy olla valmiina suunnitelma ja visio. Suunnitelmaan kuuluvat kiinteistö- ja kaupunkikehitys, vesihuolto, henkilöstön voimavarat sekä yleiskaava-alueen rakentaminen. Myös sähköisiä neuvontapalveluja pitää ottaa käyttöön, Raimo Pirhonen esittelee.

Edelleen hän muistuttaa markkinoinnin ja viestinnän tärkeydestä sekä korostaa elinvoiman miinus- ja pluspuolia.

- Jos ei osata valmistella, ei tiedetä, mikä on meidän palvelutasomme ? mitä haluamme tuottaa, avuksi tarvitaan koulutusta ja neuvontaa sekä toimintasuunnitelma ja digitaaliset työalustat, kuin myös toimiva verkosto.

Talousjohtamisen painopistealueiksi Pirhonen listasi toiminnanohjauksen ja budjetoinnin, investoinnit sekä kustannushallinnan.

- Täytyy olla yhteydessä muiden kanssa. Kilpailuttaminen pitää osata, mutta pitää osata myös kilpailla. Erilaisia asioita voi myös pilotoida, tekninen johtaja ohjeisti.

Ideamyrsky nousee projektihuoneessa

Lisäksi Raimo Pirhonen esitteli uudenlaisen, tehokkaaksi tietämänsä keskustelu-, kehittämis-, ideointi- ja hautomotyylin, jonka aluksi vierailtiin ?Projektihuoneessa?.

- Projektihuone olisi jatkuvasti käytössä oleva kokoushuone. Vauhdikkaan tuntuinen eteneminen on mielekästä ja avointa tekemisen meininkiä. Kun palaveri on ohi, sovitaan heti toinen kokous ja siitä se lähtee. Ei enää sitä kulttuuria, että lyödään kalenteri kerralla lukkoon, Pirhonen toteaa.

- "Ideamyrskystä? tulee valmista pureskeltavaa. Hiki päässä tehdään hommia. Ideaa viedään eteenpäin, kunnes nousee ideamyrsky.

Aamupalaveri, Perjantai Cafe ja Kehittämö vilahtelivat Pirhosen visioissa. Hän kuvaili myös Digitaalista ajattelutoimistoa sekä tulevaisuuden Tehotoimistoa, jossa voi siirrellä kalusteita. Ajan tasalla olevat tiedot, tiedolla johtaminen ja pienet käyttökustannukset olisivat tulevaisuuden ?riiheämisen? etuja.

Jonkinlainen helpdesk lähikuntien kanssa säästäisi Pirhosen mukaan myös kustannuksia.

Hän muistutti, että tosin digitaaliset apuvälineet eivät saisi olla vaikeita, sillä muuten hyöty jää käyttämättä. Luvattoman paljon työaikaa laitteiden kanssa menee niiden opettelemiseen.

Virtain kaupungin teknisten palvelujen kehitysalueet vuonna 2017 olivat myös tapetilla. Hankintatoimi, asiakaskokemus, viestintä ja koulutus, kustannushallinta sekä itseohjautuva organisaatio sisältyivät luetteloon, kuten myös lakisääteiset pakolliset lyhyen ja pitkän aikavälin korjaussuunnitelmat sekä uudet investoinnit. Ideoiden joukossa olivat Maaseutukaupungin perusrakentaminen, kiinteistöjen käyttötarkoitus ja muutokset, palvelumuotoilu, hankinnat, innovaatiot, koulutus sekä pilotit.

Raimo Pirhonen esitti omana ideanaan, että paikkakunnalle tehtäisiin kouluksi uusi rakennus. Sellainen koulu, että se on auki 24/7.

- Alakoulusta tulisi jotain muuta, esimerkiksi tilat välinehuoltoon tai kansalaisopistolle.
Tarvitaan kunnon tilat, että saadaan hyviä opettajia, tekninen johtaja arvioi.

Illan päätteeksi Raimo Pirhonen muistutti kuulijoita siitä, että ?kuntaraha on meidän yhteistä rahaa?.

Teksti: Eira Siltanen                           

 
- Mikä olisi sitä osaamista? 
Pyöräytetään se itse, eikä käytetä suunnittelutoimistoa, tekninen johtaja Raimo Pirhonen ehdottaa.

Kuva: Eira Siltanen

 ********************************************************************************************************************

Terveisiä Kokoomustuvalta (5)

Miltä Virtain halutaan näyttävän vuonna 2022?

Kokoomustuvan tupaillassa suunniteltiin kaikenlaista myönteistä kotikaupungin ?pään menoksi?, eli miten Virrat saadaan uuteen nousuun.

Neljästä paikalle lupautuneesta asiantuntijasta vieraana oli viimeinen, Virtain Yrittäjien ja Virtain kaupungin Uutta Virtaa Virroille -hankkeen projektipäällikkö Sanna Lahdensalo-Mäki. Hankkeen ykköstavoitteena on yritysten sukupolven- ja omistajanvaihdosten edistäminen - kannustamalla miettimään asiaa hyvissä ajoin.

Lahdensalo-Mäki on viime vuoden aprillipäivänä alkaneen ja ensi heinäkuun loppuun kestävän projektin aikana käynyt henkilökohtaisesti paikkakunnalla noin sadassa erilaisessa yrityksessä. Terveiset ja toiveet on osoitettu kaupungin suuntaan, sillä yrittäjät haluavat kunnan taholta parempaa otetta elinvoimaisuuden kehittämisessä.

- Yksi tärkeä viesti oli, että Virtain odotetaan markkinoivan yritys- ja asuintontteja aktiivisesti ulospäin, eikä odotella, että joku tulee kysymään.  

Illan teema aiheutti myös yleisön joukossa tavallista enemmän puheensorinaa, joten kommentteja ja kysymyksiä irtosi roppakaupalla. Keskusteltiinhan aiheesta, johon löytyy varmasti kaikilla Virroilla asuvilla mielipide. Keskustan autioituminen ja tyhjät liiketilat kun ovat vastassa jokaista ?kirkolle? tulijaa.

Eikä ihme, sillä yritysmaailmassa tarvittaisiin uusia tuulia, työttömille työpaikkoja ja kaupungille lisää vetovoimaa, ettei väki muuttaisi muualle. Jotakin pitäisi Virroillakin keksiä, että paikkakunnalle myös asettuisi uusia asukkaita.

-Tilanne edellyttää tavoitteita ja tuotteellisuutta, konkreettisia päämäärien asettamisia ja niiden mittaamista, Sanna Lahdensalo-Mäki avasi.

Kun tehdään asioita, onko ketään, kuka koordinoi, mihin päin asioita viedään? Missä on näkemys kokonaisuudesta. Yleensä tätä puolta vetää kaupunginjohtaja. Ketkä vastaavat elinkeinoasioiden edistämisestä ja kehittämisestä? Pitää oppia erottamaan suunnittelu ja käytännön toiminta.

-Kaupunginjohtajalla on päävastuu, yleisö kuumeni.

Lähteekö Virrat uuteen nousuun

Sanna Lahdensalo-Mäki kertoi, että toiminta Virtain elinvoimaisuuden kehittämiseksi edellyttää monenlaisia voimavaroja.

-Asioiden edistäminen ja tarvitsee riittävästi tekijöitä ja rahaa. Kaivataan myös uudenlaista ajattelumallia ja nuorekasta yrityksen itsestään tekemää markkinointia. Entä onko eri toimijoiden resurssit tunnistettu ja päällekkäisyydet karsittu? Katse pitää suunnata tulevaisuuteen ? miltä Virtain halutaan näyttävän viiden vuoden päästä?

Myös lasten ja nuorten Virrat vaadittiin huomioitavaksi toimenpiteissä ja markkinoinnissa.

-Kaikki lähtee firmassa toimitusjohtajasta, kuului yleisön joukosta.

Lahdensalo-Mäki painotti, että kaupungin keskusta on muutakin kuin Virtaintie. Keskusta-aluetta on ajateltava laajemmin valtaväylien 66 ja 23 välissä. Hän haluaisi edes teiltä keskustaan opastavat kyltit, joita ilman vieraan on mahdotonta osata liikkua Virroilla.

-Keskustaa on kehitettävä pitkäjänteisesti. Kantateiden varret on hyödynnettävä yrityskäyttöön. Elinvoimainen keskusta vaatii kaikkien yhteistyötä. Mukana pitää olla niin kaupunki, yrittäjät, kiinteistönomistajat kuin tapahtumajärjestäjätkin. 

Projektipäällikön mukaan tavoitteena on järjestää oikeanlaista keskustelua Virtain elinkeinotoimintaan perustamalla yrittäjien, yritysjohdon ja elinkeinotoimijoiden toimintaryhmiä niin sanottuina pienen kokoonpanon keskustelutapaamisina. Esimerkkinä saattaisi olla vaikkapa palveluliikkeiden ja matkailuyrittäjien ryhmä. Vaihtoehtona voisi olla vuosittain valittava elinkeinotiimi, jossa olisi eri toimijoiden edustus elinkeinopäällikön tueksi.

Virtain kaupungissa toimii elinkeinopäällikkönä Johanna Lamminmäki, jonka äitiyslomalta paluun jälkeen asioiden hoito on saanut kaivattuja resursseja.

Uusien yritysten perustamisesta Lahdensalo-Mäki muistuttaa, että investoinnit suuntautuvat aina tulevaisuuteen. Liiketoiminnan aloittamista ovat hankaloittaneet puuttuvat vuokratilat. Hänen mukaansa Virroilla on myös myytäviä liikeyrityksiä.

-Kun yksi yritys tulee, viereen tulee toinenkin. Jos ei kukaan korkkaa sitä, muitakaan ei ilmesty.

Juhannuskaupunki vai Huvilakaupunki

Sanna Lahdensalo-Mäki on kiinnittänyt huomiota myös Virroilta puuttuviin ketjuliikkeisiin, jotka ovat tätä päivää monissa lähikunnissa. Hän toivoo, että niitä myös saataisiin tulevaisuudessa.

Myös matkailu sai jalansijaa illan keskusteluissa. Yhtenä Virtain tärkeimpänä menestystekijänä on pidetty kulttuuria ja matkailua, mikä nykyisellään ei kaupungin tarjonnassa juurikaan erotu.

Ähtärin pandahommasta ohikulkuliikenteen myötä odotetaan nyt paljon myös Virroille, mutta muutakin matkailu kaipaisi.

Vastauksena nykyihmisten ajanvieton lisääntyneisiin vaatimuksiin ehdotettujen kylpylöiden ja muiden hankkeiden ohella Jari Kolkkinen muistutti vanhasta tutusta vetovoimasta Virroilla.

-Luonto vetää Virroilla matkailijoita juuri luontoon, kalastamaan ja metsästämään. Siinä ei tarvita rakennettua ympäristöä.

-Jos matkailua aletaan kehittää, siinä pitäisi olla yksi kokopäivätoiminen ihminen, Sanna Lahdensalo-Mäki arvioi.

Hän pohti myös sitä, kannattaisiko Virroille valita yksi hyvä ja näkyvä tavaramerkki sen sijaan, että nyt niitä on useampia. Välillä ollaan Juhannuskaupunki - välillä Huvilakaupunki.  

Teksti: Eira Siltanen                  

Uutta Virtaa Virroille -hankkeen projektipäällikkö Sanna Lahdensalo-Mäki
haluaisi kehittää Virtain keskustaa pitkäjänteisesti, mutta ensiapuna saada
23:n ja 66:n risteyksiin Virtaintielle ohjaavat opastekyltit.

Kuva: Eira Siltanen


 

Kokoomustuvasta on kuoriutunut kotoisa kohtaamispaikka.
Maukasta kahvia, leppoisaa tunnelmaa ja ystävällistä väkeä. 
- Kannattaa poiketa.
Kuva: Eira Siltanen

 *******************************************************************************************

 Terveiset Kokoomustuvalta (6) 

Aurinko on sama Virroilla ja Helsingissä

 Kokoomustuvassa puhuttiin pelkästään valoisista ja lämpöisistä asioista, kun Koillis-Satakunnan Sähkön toimitusjohtaja Vesa Hätilä esitelmöi tuvantäyteiselle yleisölle aurinkosähkön kustannustehokkuudesta ynnä muista ominaisuuksista. Hän muistutti, että aurinkoa tarvitaan joka tapauksessa aina? 

Suurien sähköyhtiöiden joukossa menestyksellä porskutellut ?pieni ja kaunis? K-SS on lähtenyt kokeilemaan maapallon runsaimman energiavaran käyttöä hankkimalla Virroilla sijaitsevan pääkonttorin tontille kaksitoista 250Wp-paneelia käsittävän, pinta-alaltaan 20 neliön Wirtasetti -aurinkosähköjärjestelmän viime elokuussa. Alkukesästä 2016 vastaava kokeilu oli aloitettu myös Ähtärin toimipisteessä, mutta hieman isommassa mittakaavassa. 

Vesa Hätilän mukaan sähköt pidetään vuoden aikana päällä 8757 tuntia. Ainoastaan kolme tuntia eletään sähköttä. 

- Eikö silloin jo helposti ala pohtia, mistä sähköenergia olisi viisainta ottaa? Mikä energiamuoto pitäisi valita? Ydinvoima, tuulivoima, kivihiili, öljy, aurinko vai jokin muu? 

- Mutta voisiko aurinko olla varteen otettava vaihtoehto? Aurinkoenergia on runsain energiavara koko maapallolla, ja säteilee yhtä hyvin täällä Virroilla kuin Helsingissäkin. Vuodessa maapallolle tuleva aurinkoenergian määrä on 800 miljoonaa TWh, eli viisituhatta kertaa maailman primäärienergian kulutus, toimitusjohtaja Hätilä analysoi. 

- Tosin parhaat olosuhteet aurinkosähkön käytölle ovat lähellä päiväntasaajaa. Suomessa tuotanto painottuu vahvasti huhti-elokuulle, joten ihan normiarjessa täällä ei ole mahdollista selvitä pelkällä aurinkoenergialla. Aurinkoa voi kuitenkin käyttää lisäenergiana ja pienentää siten omaa sähkölaskua.

Enemmän puhdasta ilmaa

Ilmansaasteisiin kuolee vuosittain miljoonia ihmisiä. Kahdeksankymmentäviisi prosenttia maailman väestöstä asuu alueilla, joilla Maailman terveysjärjestö WHO:n suositukset ilmanlaadusta eivät täyty. 

Kiinassa ja Intiassa vain yksi prosentti asukkaista hengittää kelvollista ilmaa. Ilmansaasteet ovat kuolemaan johtaneista syistä koko maailmassa neljännellä sijalla. 

Vuonna 2014 Madhya Pralesin osavaltioon Intiassa rakennettu Kapelin 12 MWp aurinkosähkölaitos tuottaa energiaa 1700 kWh/kWp/a. Voimalaitos vähentää hiilidioksidipäästöjä noin 18000 tonnia vuodessa. 

Myös EU on viime vuosina herännyt siihen, että päästöjä pitäisi vähentää. Eurooppa-neuvostossa vuonna 2014 sovittujen tavoitteiden mukaan päästövähennys tulisi olla vuoteen 2030 mennessä vähintään 40 prosenttia 1990 tasosta. Sitova tavoite uusiutuvan energian osuudelle oli lähes kolmannes. 

Hätilä mainitsi, että Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 on samansuuntainen. 

- Juha Sipilän hallitusohjelman tavoitteet sisältävät energiaomavaraisuuden nostamista yli puoleen ja uusiutuvan energian osuuden lisäämistä puoleen. 

Hallituksen viime marraskuussa julkaiseman energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on vuoteen 2030 mennessä luopua kivihiilestä, puolittaa tuontiöljy sekä lisätä uusiutuvien energioiden osuus liikenteessä lisäämällä muun muassa sähköautoilla ajoa. 

Myös liikenteen, maatalouden, talokohtaisen lämmityksen, jätehuollon ja eräiden teollisuuskaasujen kasvihuonepäästöjä pyritään vähentämään 39 prosenttia. 

Aurinkosähköä asiakkaille

 Toimitusjohtaja Vesa Hätilä arvelee, että tähän mennessä aurinkopaneelin hankkiminen on perustunut ihan muuhun, kuin taloudellisiin laskelmiin. 

- Tulevaisuudessa aurinkopaneelit tulevat lisääntymään. Varmuudella niin käy viimeistään sitten, kun sähkön varastointiin keksitään kustannustehokas ja toimiva ratkaisu. Paneelien hinnat tulevat laskemaan ja tekniikka kehittyy, Hätilä ennakoi. 

- Kohti aurinkotaloutta Suomessakin ollaan menossa. Siitä on hyvänä esimerkkinä Atrian Nurmon tuotantolaitoksen yhteyteen rakennettava Suomen suurin aurinkosähköpuisto. Atrian ja Nurmon Aurinko Oy:n yhteinen hanke on saanut työ- ja elinkeinoministeriöltä 2.72 miljoonaa euroa investointitukea. Vastaavia teollisuuslaitokseen yhdennettyjä aurinkoenergiaratkaisuja ei maassamme ole aiemmin toteutettu.  

Vuonna 2013 voimaan tulleen sähkömarkkinalain mukaisesti sähköalan yritysten tehtäviin kuuluu huolehtia asiakkaittensa ja verkkonsa käyttäjien sähkönhankintaan liittyvistä palveluista sekä edistää omassa ja näiden toiminnassa sähkön tehokasta ja säästäväistä käyttöä.

- Me haluamme nyt olla auttamassa niitä asiakkaita, jotka tahtovat tuottaa itse osan tarvitsemastaan sähköenergiasta auringon avulla, Koillis-Satakunnan Sähkön toimitusjohtaja Vesa Hätilä kommentoi.

Teksti: Eira Siltanen

 
Koillis-Satakunnan Sähkön toimitusjohtaja Vesa Hätilä puhui
Kokoomustuvalla aurinkoenergiasta. 
- Joka tapauksessa aurinkoa tarvitaan koko ajan, hän muistutti.

Kuva: Eira Siltanen

??????????????Koillis-Satakunnan Sähkön Wirtasetti - aurinkosähköjärjestelmä
ihmetytti aluksi ohikulkijoita Meijeritien ja Keskustien kulmassa.

Kuva: Eira Siltanen

***************************************************************************************** 

Terveiset Kokoomustuvalta (7)

 Hyvää palvelua ei saada ilman hyvää laatua

Keiturin Sote Oy on jaksanut puhuttaa virtolaisia yli kaksi vuotta. Yhä edelleen yhtiö aiheuttaa epätietoisuutta ja tyytymättömyyttä ennen kaikkea terveyskeskuksessa asioivien keskuudessa. Kerrotaan, että terveyskeskukseen on vaikea saada yhteyttä, ja lääkärien jatkuva vaihtuminen aiheuttaa potilaalle turvattomuuden tunnetta.

Kokoomustuvalla vieraillut Keiturin Soten nykyinen toimitusjohtaja Pirkko Mäenpää näki kuitenkin tunnelissa valoa. Hän sanoi omaavansa vakaan uskomuksen siitä, että Soten tulevaisuus tulee olemaan hyvä.

- Olen kyllä kuullut, että lunta on tullut tupaan, mutta vuosi on ollut lyhyt aika, joten tässä ollaan vasta alussa.

Mäenpää uskoo myös, että toiminnan keskiössä tulee olemaan laatu, koska hyvää palvelua ei voi tuottaa ilman hyvää laatua.

Keiturin Sote Oy on Virtain kaupungin sataprosenttisesti omistama yhtiö, joka  on perustettu 12. helmikuuta 2015. Varsinainen toiminta alkoi 1. maaliskuuta 2016. Yhtiö vastaa sosiaali- ja terveyspalveluista Virtain ja Ruoveden yhteistoiminta-alueella.

Soten hallitus käynnisti kokoaikaisen toimitusjohtajan rekrytointiprosessin tilikauden lopulla. Uusi toimitusjohtaja aloitti yhtiön palveluksessa viime helmikuun alussa. Aikaisemmin tehtävää hoiti sivutoimisesti Virtain kaupunginjohtaja Vesa Haapamäki.

Keiturin Sote Oy:llä on viisitoista vuotta + toistaiseksi -sopimus vastuukuntana toimivan Virtain kaupungin kanssa. Sopimus kattaa sosiaali- ja terveyspalvelut lukuun ottamatta viranomaistoimintaa, hammashuoltoa ja työterveyshuoltoa.


Yhteistoiminta-alue on iso asia

 Toimitusjohtaja Pirkko Mäenpää kertasi aluksi Keiturin Sote Oy:n toimintaa. Sotesta puhuessaan hän sanoi käyttävänsä Virtain ja Ruoveden sijaan mielellään nimitystä ?yhteistoiminta-alue?.

 - Yhtiö tuottaa merkittävän osan palveluista omalla henkilökunnalla, mutta palveluita hankitaan myös markkinoilla toimivilta yrityksiltä ja järjestöiltä. Keiturin Sotessa Ruovedellä ja Virroilla työskentelee yli neljäsataa sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaista, Mäenpää listasi.

 -  Useat Soten tulevaisuudesta julkaistut selvitykset näyttävät johtavan huomattavasti suurempiin yksiköihin sekä toiminnallisesti että päätöksenteossa. Järjestelyllä halutaan varmistaa lähipalvelut. Yhtiössä ollaan vaikuttamassa palvelutuotantoon tuottajan roolissa, vaikka järjestämisvastuu muuttuisi.

 Mäenpään mukaan yhtiölle on luotu tilikauden aikana toimintakäytäntöjä sekä organisoitu tehtäviä uudelleen. Uudelleenjärjestelyillä on pyritty lisäämään yhteistyötä sekä yhdenmukaistamaan käytäntöjä yhteistoiminta-alueella.

 Keiturin Sote Oy:n yhteistoiminta-alueen toimintojen yhtenäistäminen tulee jatkumaan tänä vuonna. Pirkko Mäenpää toteaa, että organisaatiota ja johtamisjärjestelmää kehitetään sekä valta- ja vastuualueita selkeytetään.

-  Painopistealueena on jokaisen osa-alueen tuloksen parantaminen, kustannustehokkuus sekä osakeyhtiön toiminnan selkeytyminen. Myös johtoryhmän toimintaa tiivistetään ja selkeytetään. On ollut iso asia, kun on siirrytty kuntaorganisaatiosta yhtiömalliin.

Laadun parantamisen lisäksi Mäenpään mukaan täytyy huolehtia, että henkilökunta on tyytyväistä ja pysyy työpaikallaan.

- Se, että toimitaan yhteistoiminta-alueena, on erittäin tärkeä asia, toimitusjohtaja muistutti.

Keiturin Sote Oy:n toimintasuunnitelma 2017 sekä palvelulupaus ja arvot sisältävät niin hyvän työnantajan, sitoutuneen henkilöstön kuin laadukkaat palvelut ja tyytyväiset kuntalaisetkin. Tehtävänä on myös brändin ja imagon luominen.

- Palvelulupaus pitää olla sellainen, että se on jokaisen ihmisen huulilla, Pirkko Mäenpää tiivistää.

Laadukkaisiin palveluihin Mäenpää sisällyttää henkilökohtaisen kokemuksen ja osaamisen niin hoitohenkilökunnalla kuin lääkäreilläkin.

 Laadukasta palvelua tyytyväisille kuntalaisille

Erittäin hyvänä Pirkko Mäenpää näki sen, että löytyy vielä paljon hyviä työkaluja, joita Keiturin Sotessa voi hyödyntää.

- Seuranta-aikataulu on yksi sellainen, joka otetaan käyttöön. Myös omaisten ja asiakkaiden tyytyväisyys tullaan selvittämään. Sitä kyselyä eivät voi omat työntekijät mennä tekemään. Lisäksi johtajajärjestelmän kehittäminen on tosi kova haaste.

- Yhtenäinen tiedottaminen ulospäin, ulkoasu ja mahdollinen muun ulkopuolisen asiantuntijan palvelu ovat myös omiaan vaikuttamaan siihen, että tulevaisuudessa Virtain ja Ruoveden yhteistoiminta-alueella tapaa ylpeitä ?keiturin sotelaisia? sekä tyytyväisiä Keiturin Soten asiakkaita.  

Myös asiakaspalautetta kerätään säännöllisesti. Tulevista kehityskohteista Mäenpää mainitsee lisäksi asiakaspalautejärjestelmän yhtenäistämisen.

Kaupungin henkilöstön työhyvinvointia on viime vuosina seurattu muun muassa Työterveyslaitoksen järjestämän Kunta10 -kyselyn avulla, jossa Virrat on mukana. Kyselyyn osallistuu kuusi yli 100 000 asukkaan kaupunkia ja niiden viisi lähikaupunkia. Hanke alkoi vuonna 1997, jonka jälkeen kyselyjä on järjestetty noin joka toinen vuosi.

Toistettujen kyselyjen jälkeen on mahdollista entistä paremmin arvioida työelämän laadun muutoksia ja niiden vaikutuksia henkilöstön hyvinvointiin ja terveyteen.

Mäenpää iloitsi vuonna 2016 tehdyn Kunta10 -osallistumisprosentista, sillä se oli ollut Virroilla korkea.

- Se on hieno viesti esimiehille, joskin korkea vastausprosentti voi kertoa myös siitä, että ollaan tyytymättömiä.

Illan mittaan saatiin yleisön joukosta useita, lähinnä lääkärikuntaan kohdistettuja koviakin kommentteja. Suomalaisia, kokeneita lääkäreitä vaadittiin kandien ja ulkomaalaisten sijaan sekä toivottiin joidenkin nyt Sotessa työskentelevien lääkäreiden jäävän Virroille.

Paljon pohdittiin myös, miksi monta Virroilla asuvaa lääkäriä käy päivittäin töissä toisella paikkakunnalla.

Teksti: Eira Siltanen

 
Keiturin Sote Oy:n toimitusjohtaja Pirkko Mäenpää kertoi listanneensa
aluksi asioita, joihin tulee myöhemmin työssään puuttumaan.
Hän uskoo, että Soten tulevaisuus on hyvä.
Kuva: Eira Siltanen 

 *******************************************************************************
Terveiset Kokoomustuvalta (8)

 Nykykoulussa ei todellakaan olla hiljaa

Kaikki mukava päättyy aikanaan. Niinpä yleisöä Kokoomustuvalle vetäneet esitelmätilaisuudetkin etenevät kohti loppumistaan, sillä vaalipäivä lähestyy uhkaavasti. Viimeisimpänä, vaan ei vähäisimpänä, kuultiin ja keskusteltiin kouluasioista ? niin Virtain kohdalla kuin koko Suomessa.

Yläkoulun ja lukion rehtori Pirjo-Liisa ?Pipsa? Rouniolan aiheena oli Virroille tuleva yhtenäiskoulu sekä koko koulumaailman uudet tuulet.

- Me kaikki olemme mielestämme koulun asiantuntijoita, koska olemme kaikki käyneet koulua. Mielikuvan mukaan koulussa opettaja opettaa ja oppilaat ovat hiljaa ja kuuntelevat tai tekevät hiljaa työkirjaa. Lopuksi opettaja antaa arvosanan, josta ei keskustella ja jota ei perustella, Pirjo-Liisa Rouniola aloitti.

- Tarinat kertovat rehtoreista, jotka kulkivat kuuntelemassa ovien takana. Paras opetus oli siellä, missä oli hiljaisinta.

Rouniola sanoi, että nykykoulu ei ole sellainen. Hän on koko elämänsä ollut koulussa ja nähnyt muutoksen. Viime aikoina on alettu perustaa yhtenäiskouluja, joissa on oppilaita ensimmäisestä yhdeksänteen luokkaan tai jopa lukion loppuun. Vuonna 2015 oli noin 2400 peruskoulua, joista 600 oli yhtenäiskouluja. Määrä kasvaa, sillä nykyään tehdään vain yhtenäiskouluja.

 Virroilla päästään koulunrakennuspuuhiin

- Virroilla on nyt päätetty rakentaa yhtenäiskoulu. Alakoulu siirtyi uuteen opetussuunnitelmaan (opsiin) viime elokuussa, kuudesluokkalaiset tuovat sen tullessaan yläkouluun. Yläkoulu tulee siirtymään uuteen opsiin vuonna 2019. Meillä koulunkäynti väistötiloineen rajoittaa kovasti suunnitelman käyttöönottoa. Ensi syksynä yläkoulun aloittavat oppilaat joutuvat koko kouluajan kuljeskelemaan paikasta toiseen. Menetämme kaksi ikäluokkaa, kunnes yhtenäiskoulu valmistuu. Tämän takia seuraavaan neljään vuoteen ei muutu juuri mikään.

- Harmillista on, että oppilaat eivät ole kenenkään hallinnassa, kun he tuolla kylällä kulkevat. Mopolla ja mopoautolla ajaminen on koulupäivän aikana kielletty, ja oppilaita on kyllä ohjeistettu, mutta se ei vaikuta kuin kolme päivää. Kaupungilla on tästä tilanteesta vastuu, Pirjo-Liisa Rouniola totesi.

- Tämä on laiton tilanne. Ilmeisesti pitää jotakin ensin tapahtua, ennen kuin herätään. Toinen asia on se, että oppilaat eivät tule syömään Treduun kouluruokaa, ja ovat sitten iltapäivällä väsyneitä tunnilla. Selvähän se on, että liikkumista paikasta toiseen tulee, jos ensimmäinen tunti on Värisilmässä ja viimeinen viipalekoulussa.

- Meillä ei ole myös tietotekniikan luokkaa eikä tiloja, missä voisi järjestää juhlia, eikä tabletteja kuin muutama jossain, kun kierrämme viidessä eri kiinteistössä. Nyt, kun Tredua remontoidaan, olen toivonut että sinne saataisiin tietotekniikan luokka.

Rouniola pohtii, että oikeastaan ainoa asia, joka voidaan muuttaa, on arviointi. Se ei enää ole opettajan antama numero. Nykyään numeroarviointia ei tarvitse antaa ennen kuin kahdeksannella luokalla. Oppilaita ei saa verrata toisiinsa, vaan opettajan pitää arvioida oppilasta hänen omiin edellytyksiinsä. Arvioinnin tulee olla kannustavaa.

- Nykyään korostetaan oppilaan itse arviointia. Oppilas arvioi itse omaa oppimistaan. Pekka Peura, joka on tämänhetkinen guru, antaa opiskelijoiden antaa itse itselleen arvosanat.

 Uusi koulu - uudet oppimisympäristöt

Uuteen kouluun rakennetaan nykyaikaiset oppimisympäristöt. Fyysinen ympa?risto? tarkoittaa rakennuksia, tiloja, kalusteita ja va?lineita?, joissa ollaan ja joiden avulla tyo?skennella?a?n. Se kattaa myo?s teknisen oppimisympa?risto?n, jolla tarkoitetaan opetusteknologiaa.

Tulevaisuudessa painotetaan muun muassa ilmiöoppimista. Tabletteineen oppilaat voivat liikkua enemmän talossa. Oppimisympäristöjä suunnitellaan avoimemmiksi ja ryhmätyö korostuu kaikessa tekemisessä. Näin ollen erilaisiin oppimistilanteisiin pitää rakentaa viihtyisiä, helposti muunneltavia tiloja, joissa oppilaat voivat työskennellä pienissä ryhmissä.

-  Kun uusi opetussuunnitelma otetaan kokonaisuudessaan käyttöön, erilaistuvissa kouluissa ovat erilaiset tuntijaot, sillä opetushallitus on antanut vähimmäistuntimäärät. Eri kunnissa aineiden tuntimäärät on voitu laittaa eri luokille. Joka koulussa on eri valinnaisaineita.

- Useaan kertaan on kysytty, mikä on yläkoulun omaleimaisuus. Se on oppilaiden osallistuminen, tukioppilastyö ja oppilaskuntatyö. Periaatteena on ollut, että joka kuukausi tapahtuu jotain, jolla pidetään yllä ?meidän koulun henkeä?, rehtori toteaa.

- Se on tällä hetkellä valitettavasti loppu. Meillä ei ole tilaa, missä olla ja tehdä yhdessä jotain. Suomessa on paljon kouluja, joissa ei saada joulujuhlia aikaan, koska kukaan ei suostu esiintymään. Virroilla on usein runsaudenpula. Meidän koulun hengen rakentaminen uudelleen kestää useita vuosia.

Rouniola on sitä mieltä, että opettajien yhteistyötä on lisättävä. Jatkossa on katsottava opettajamäärä, niin että kaikilla on töitä.

- Meillä ei oikein ole yhteistyön kulttuuria eri kouluasteiden välillä. Kaupungilla olisi hyvä olla pedagoginen johtaja, että pystyttäisiin täyspäiväisesti kehittämään yhtenäiskoulua, Pirjo-Liisa Rouniola näki.

Oppilaan kannalta yhtenäiskoulun etuja punnittaessa rehtori piti tärkeänä muun muassa turvallisuutta, mitä jatkuvuus ja tuttuus ovat omiaan luomaan. Oppimispolku jatkuu samassa tutussa paikassa koko perusopetuksen ajan. Lisäksi oppilaalla on aina tuttu aikuinen lähellä. Ystävyyssuhteet voivat jatkua koko kouluajan ? myös eri-ikäisten oppilaiden välillä.

 Oppilaalla oikeus tarvitsemaansa tukeen

Myös erityisoppilaiden määrä on kasvanut viime vuosina, sillä lähes kymmenen prosenttia oppilaista saa erityisen tuen päätöksen. Tällöin kunnan on järjestettävä tukitoimet lakisääteisesti.

- Siinä ei kysytä, onko rahaa vai ei. Oppilaalla on oikeus saada kaikki tarvitsemansa tuki. Kouluaikana tilanne olisi varmasti halvempi hoitaa kuin myöhemmin, sillä syrjäytynyt ihminen maksaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa, plus inhimillinen tuska päälle. Säästetty euro koulussa maksaa viisi euroa sosiaalitoimessa myöhemmin, Rouniola painotti.

Tilastojen mukaan poikien asema suomalaisessa koulutusjärjestelmässä on heikompi kuin tyttöjen. Kouluissa pojat kokevat tyttöjä enemmän kiusaamista, väkivaltaa ja yksinäisyyttä. Ero tyttöjen ja poikien lukutaidossa on OECD-maiden suurin.

Erityisesti heikosti menestyvien oppilaiden joukossa pojat ovat Suomessa selvästi yliedustettuina, ja heitä on enemmän erityisluokilla. Jopa 16 prosentilla pojista ei ole riittävää lukutaitoa peruskoulun lopussa. Suomalaispoikien tilannetta voi kuvata ?kansalliseksi hätätilaksi?.

Opettajan kannalta ajateltuna yhtenäiskoulussa on uudenlaiset tavat opettaa. Esimerkkinä voi mainita tiimiopettajuuden, jossa esimerkiksi aineenopettaja ja luokanopettaja voivat toimia tiiminä. Rehtori Pirjo-Liisa Rouniolan mukaan opettajaresurssin käyttö koituu kaikkien hyödyksi.

- Opettajaresurssia pystytään käyttämään esimerkiksi samanaikaisopetukseen, jolloin opettajien erityisosaamista voidaan hyödyntää, ja opettajien työstä tulee mielekkäämpää. Aineenopettaja opettaa esimerkiksi viidennellä ja kuudennella luokalla joitain aineita, ja tuttua luokanopettajaa voidaan käyttää yläkoulussa joissain aineissa. Opettajaresurssin paras mahdollinen käyttö tuonee säästöjä myös kunnalle.

Koulun toiminnan kannalta yhtenäiskoululla on myös paljon myönteisiä puolia. Esimerkiksi huoltajien kanssa yhteistyö jatkuu koko perusopetuksen ajan, ja koululla on yhteinen toimintakulttuuri sekä järjestyssäännöt.

Rouniola näkee, että muun muassa opetussuunnitelman päällekkäisyydet voidaan välttää, kun yläkoululla tiedetään, mitä alakoulussa on opittu. Näin voidaan järjestää eri-ikäisten yhteisiä oppimiskokonaisuuksia.

Yläkoulussa on kymmeniä vuosia jatkunut tukioppilastoiminta ja oppilaskuntatoiminta. Oppilastyö vähentää kiusaamista ja yläkoululaisista voidaan tehdä kummioppilaita pienemmille.

Rouniola manitsee, että Virroilla on täysin puhumatta, miten järjestetään yhtenäiskoulun rehtoriasiat, sillä koulun johtajuudesta päättä kunta. Tosin hän ei pidä sitä ihan tärkeimpänä ykkösasiana.

Muitakin haasteita löytyy, kuten esimerkiksi eri-ikäisten toimiminen samoissa tiloissa. Oppivatko pienemmät murrosikäisten seassa kiroilemaan ja tupakoimaan, tai muita huonoja tapoja?

Virtain yläkoulun ja lukion rehtori Pirjo-Liisa Rouniola palaa vielä hiljaa olemiseen.

- Oppilas ei todellakaan ole hiljaa. Pääpaino ei nykyään ole opettaminen, vaan oppiminen. Opettajan tehtävä on ohjata ja tukea ja varmistaa oppiminen. Hän valitsee työtavat yhdessä oppilaiden kanssa.  Perusteena ovat oppilaiden tarpeet, edellytykset ja kiinnostuksen kohteet. Työtavoissa eriytetään ja otetaan huomioon oppilaiden väliset yksilölliset ja kehitykselliset erot.

Uuden opetussuunnitelman suosikkimenetelmiä ovat esimerkiksi draama ja leikit, haastattelu, havainnointi, improvisointi, keksiminen, kertomukset, keskustelu, laboratoriotyöskentely, maastotyöskentely, oppimispelit, pari- ja pienryhmätyö, projektit, tieto- ja viestintätekniikka, myös etäyhteydet, työharjoittelu, vierailut ja vierailijat, väittelyt sekä tutkiva ja ongelmalähtöinen työskentely.

- Nykyisen opetussuunnitelman mukaan koulussa ei enää ole ainekirjoitusta, kokeita, läksyjä, ääneen lukemista, vihkotöitä, luentoja, hiljaista työtä, kilpailua, käsitekarttoja, rangaistuksia tai opettajan esityksiä, Pirjo-Liisa Rouniola luetteli.

Teksti: Eira Siltanen

 

Ministerin kuvan edessä poseeraava Virtain yläkoulun ja lukion rehtori
Pirjo-Liisa Rouniola toivoo, ettei uudesta  yhtenäiskoulusta tehdä liian pientä.
Kuva: Eira Siltanen 
****************************************************************************************

Terveiset Kokoomustuvalta (9)
  

 ?Rantsussa? oltaisiin uuteen kouluun asti

Viimeisenä Kokoomustuvan esitelmäaiheena ennen kuntavaalipäivää keskusteltiin edelleen kouluasioista, kun Virtain alakoulun rehtori Heikki Kangasluoma käsitteli Rantatien koulun tilannetta ennen, nyt ja vähän tulevaisuudessakin. Tuvalle saapunut yleisö sai ties kuinka monennen kerran tietoa kielenkantoja kirvoittaneesta alakouluasiasta. Aiheesta syntyi illan mittaan myös nyt tiukkaa keskustelua.

Kaikella työllä on tarkoitus parantaa sisäilman laatua ja terveellisiä olosuhteita koululla. Ruokasali ja teknisen työn tilat tiivistettiin lattia-seinä -liitoksistaan. Kaikki läpiviennit ala-pohjaan tiivistettiin. Tiloihin asennettiin aktiivihiilimatto ja uudet lattiapinnoitteet. Myös kukkapenkit ja muut istutukset poistettiin seinänvierustoilta.

Vuosi sitten lähdettiin liikkeelle. Minulle sanottiin, että katso mitä pitää tehdä, ja tee sitten. Jokisen Keijon kanssa lähdettiin tutkimaan asiaa kahden. Mitään kaupungin päätöksiä hommasta ei ollut tehty, alakoulun rehtori Heikki Kangasluoma muisteli.

Koulun ulkopuolisia töitä on nyt tehty kesästä 2016 saakka. Ennen joululomaa ja koko sen ajan tehtiin sisäisiä perusparannustöitä.

Tiivistys tehtiin koko yläpohjaan

Kangasluoman mukaan sekä alakäytävä että ympäröivien tilojen alapohjat on alipaineistettu koneellisesti. Alapohjassa on siten jatkuva imu ulos, joten sieltä ei pääse epäpuhtauksia sisäilmaan. Keittiön kylmiökäytävä on valettu kokonaan uudestaan, sillä kohteessa oli selvä kosteusvaurio.

- Myös pukuhuoneet ja terveydenhoitajan tilat on peruskorjattu. Lisäksi niihin rakennetaan kevään/kesän 2017 aikana oma ilmanvaihto tulo-poisto -toiminnalla. Pukuhuoneisiin tehdään myöhemmin myös akustointi.

- Yläpohjassa kulkevat katon alla vanhan puolen ilmanvaihtoputkistot. Sieltä löytyi kolmisenkymmentä puutteellisesti tiivistettyä läpivientiä alakerroksiin. Niistä on voinut kulkeutua villapölyä ja muita epäpuhtauksia sisäilmaan. Kaikki nämä on nyt korjattu. Myös luokissa olevat koteloinnit, joissa putkistot kulkevat, on avattu ja puhdistettu. Tiivistys koski koko yläpohjaa kirkon puolen päädystä liikuntasaliin saakka, Kangasluoma sanoi.

- Hiihtoloman aikana tehtiin myös koko uuden puolen, eli entisen Mäkitien koulun pienryhmien ja sote-puolen alakäytävän alapohjan tiivistäminen. Seinä-lattia -liitos tiivistettiin ottamalla reilu pala lattiamateriaalista pois ja asentamalla vedenerityskaistale liitokseen. Myös lattiapinnoite uusittiin. Liitoksista löytyi alapohjaan yhteyksiä, joista on voinut kulkeutua sisäilmaan epäpuhtauksia.

Rehtori haluaa kiittää paikallisia yrittäjiä, jotka tulivat hiihtolomallaan töihin. Hän myös vakuuttaa, että nyt alapohja on tiivis.

Lasten kotoa myönteistä viestiä

- Seuraavaksi on tulossa iso asia, kun tasapainotetaan koko ilmanvaihto sekä puhdistetaan kanavistot. Uskon, että sillä on myönteisiä vaikutuksia sisäilmaan, koska ilmamäärät eivät ole olleet kaikissa luokissa kohdallaan. Nyt työ tehdään kokonaisuutena ja myös oppilasmäärät luokissa huomioidaan. Myös IV-koneiden perushuolto on suoritettu ja akuutit puutteet sekä viat korjattiin jo viime syksynä, Kangasluoma luetteli.

 - Muutamista perheistä on tullut viestiä, että lapset eivät enää oireile. Toivotaan, että kaikilla näillä parannuksilla on vaikutus hyvään sisäilmaan ja terveyteen meidän kaikkien osalta.

 -  A-insinöörien äskettäin tekemissä lisärakennetutkimuksissa ei ilmennyt mitään merkittäviä asioita. Alakäytävän lattialistan takana olevassa tasoitteessa havaittiin viitteitä kosteudesta, mikä todennäköisesti johtuu takavuosien runsaammasta vedenkäytöstä siivotessa. Sama lievä viite todettiin yhden luokan samasta lattialista-seinäliitoksesta.

-  A-insinöörien mukaan huoltokanaalien alipainetta kannattaa lisätä, koska imua ei ole säädetty vielä täydelle teholle. Lisäksi liikuntasalin varaston lattian alapuolisesta Toja-levystä löytyi heikko viite vauriosta, mikä raportissa suositeltiin korjattavaksi tältä osin.

- Myös Sisäilmatalo Kärki teki hiljattain sisäilmamittauksen - toiseen kertaan lukuvuoden aikana. Sisäilman laadusta kertovat tulokset saataneen myös huhtikuun aikana. Tuloksista tiedotetaan välittömästi niiden saavuttua, rehtori Kangasluoma lupaa.

Rantatiestä väliaikainen opiskelutila

- Kesällä tehdään vielä joitakin koulun ulkopuolisia perusparannustöitä, kuten esimerkiksi asfaltointia sekä laitetaan pieni pätkä patomuovia perustuksiin. Myös katon kunto tarkistetaan.

Virtain alakoulun rehtori Heikki Kangasluoma sanoo pyrkimyksenä olevan saada Rantatien koulu niin hyvään kuntoon, että siellä voitaisiin opiskella uuden koulun valmistumiseen saakka.

- Viisitoista vuotta sitten koululle tehtiin uusi ilmanvaihto, joka tasapainotettiin vuoden kuluttua. Kymmenen vuotta silloin meni, ettei ilmennyt infektioita. Nyt tässä on tehty kaikkea nopeasti, rehtori toteaa.

Syyttävä sormi osoitti illan mittaan myös kaupungin suuntaan. Väitettiin, että kaupunki ei ole valvonut ilmastointia oikein, kun nuohoojat ovat tehneet vuosittaiset säädöt. Epäiltiin, että viimeisen viidentoista vuoden aikana ?omat miehet? ovat menneet säätämään asioita, jotka olisi tullut teettää Talotekniikka- ja kiinteistöpalveluyritys Are Oy:llä.

Ilmanvaihto myös tehtiin aikaisemmin pienemmille oppilasmäärille. Muuan huomio oli, että kouluja ei ole mitoitettu sellaisiksi, että sisällä oleskeltaisiin välituntisin, kuten nykyään tapahtuu.

Yhtenäiskouluun toivotaan myös esiopetusta

 Nykyään ei Virroilla juuri onnistuta kokoontumaan, ellei myös tulevasta yhtenäiskoulusta puhuta.

Yksi syy, miksi alakoulun rehtori taipui uuden koulun rakentamisen puolelle, oli havainto, että Rantatiellä oppilaita istuskeli portaikoissa ja missä koloissa milloinkin, koska nykyisten pienryhmien tarvitsemat tilat puuttuvat. Uuden koulun kohdalla hän pitää tärkeänä todenmukaista kustannuspuolta, eikä kannata takertumista mihinkään Opetushallituksen höpö-höpö -hintasuosituksiin.

Myös kokenut suunnittelija sekä hyvä rakennesuunnittelija nähtiin tupaväen keskuudessa yhtenäiskoulun rakentamisessa erittäin tärkeänä. ?Vielä sellaiset, joilla on aikaa paneutua meidän koulun suunnitteluun?, kuului lisätoivomus.

Rakennetaanko koulu puusta vai ei, jäi edelleen mietityttämään. Myös uuden rakennuksen paikka on kysymysmerkki, mutta ajatuksia entisen opettajien asuntolan purkamisesta esitettiin useita. Ykkösmielipiteiksi nousivat koulun ja liikuntahallin välimaasto ja Opintien parkkialue.

Aikaisemmin kouluasioista Kokoomustuvalla esitelmöinyt Virtain yläkoulun ja lukion rehtori Pirjo-Liisa Rouniola toivoi omassa illassaan, että uuteen yhtenäiskouluun tulee myös esiopetus.

Samoilla linjoilla oli nyt myös Virtain alakoulun rehtori Heikki Kangasluoma. Hän haluaisi myös, että keskuskeittiö tulisi sijaitsemaan mieluummin kaupungilla ja koululla - kuin sotella.

Vanhan Rantatien koulun myöhempää käyttötarkoitusta pohdittiin myös, mutta tällä hetkellä suurin toive lienee, että siellä voitaisiin kunnostusten jälkeen opiskella terveenä ainakin uuden koulun valmistumiseen tarvittavat neljä vuotta.

Teksti: Eira Siltanen


Rantatien koulun rehtori Heikki Kangasluoma (vas.) muistuttaa pelivarasta 
uuden koulun suunnittelussa.? Pitää ajatella taas ainakin 15 vuotta eteenpäin! 

Kokoomuksen vaalipäällikkö Pentti Vaaralla (oik.) alkaa olla vaalitehtävissään
loppukirin paikka. 
Kuva: Eira Siltanen 

 

Kuva: Eira Siltanen.
Kuva: Eira Siltanen.